1. Mettumaari
2. Ihan impi
3. Rieputa rallaa
4. Kruunun kahalehis
5. Saran markan fieterit
6. Niin kauan kun minä tramppaan
7. Maa on musta
8. Härmän raitilla
9. Eerinjärven rannalla
10. Isoo-Antti ja Rannanjärvi
11. Syrämmeni veri
Lauri Tähkä: Laulu, kitara
Simo Ralli: Kitara, laulu
Antero Naali: Basso, laulu
Lenni Paarma: Rummut, laulu
Johanna Koivu: Viulu, harmooni, laulu
Tähkä sopii oikein hyvin tänne blogille näin itsenäisyyspäivänä. Toisaalta joku Timppa Rautiainenkin olisi ollut hyvä valinta, mutta nyt mennään tällä. Tämä on Lauri Tähkän ja Elonkerjuu orkesterin ensimmäinen täyspitkä levy. Musiikkityyli on hieman samanlaista kuin uudemmilla levyillä, ehkä hieman rauhallisempaa soittimien puolesta, ei niin paljon särökitaraa. Folkkirokkia tämä on. Viulu varsinkin tuo sitä folkki vaikutelmaa biiseihin. Sanoitukset ovat Härmän raitilla lukuunottamatta, joka on Tähkän itse sanoittama, kansanrunoja. Sanoitusten ja musiikin yhdistelmä tuo mielikuvan 1800-luvun lopun kesäisestä etelä-pohjanmaasta. Sellaista maalaisromantiikkaa. Juuri tuo kesä, naisia, remuamista, uhoamista ja muuta sellaista. Tai kuten bändi itse levyn kansissa sanoo "Näissä laulussa kuvastuu pohjalaisen leveä ja vapaa luonne. Etelä-Pohjanmaan mittaamattomat suota ja silmänkantaamattomat lakeudet, hurjuus, uljaat hevoset. Punainen ja lämmin veri ja vankien kalisevat kahleet. Niissä on tunnetta ja repäisevää voimaa, niissä on sisunpurkauksia, salamoivaa vihaa ja repäisevää iloa." Tykkään enemmän Tähkän uudemmista levyistä mutta ei tämäkään huono ole.
"Vaikka vietäis mua linnasta linnahan niin älä sinä tyttöni sure. Vielä karkureissullanikinsu kattomahan tulen"
"Ja jos mun tuloo niin paha olla, niin lakialle kattelen"
"Nätin flikan polevelle on hianolaane veto"
"Hei mun heilani hei mun tyttöni, älä vie mun syräntäni"
Eipä tämä vanhan levyn biiseistä sitten löytynyt videoita.
Turha fakta: Tämän levyn jälkeisistä levyistä on jäänyt yhtyeen nimestä sana "orkesteri" pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti