maanantai 7. toukokuuta 2012

Top 5: 2000-luvulla perustetut yhtyeet

On aika herättää tämä blogi horroksesta. Välillä tuntuu, että kaikkialla kehutaan vanhoja hyviä yhtyeitä ja Suomessakin tuntuu käyvän kiertueella bändit jotka ovat toimineet jo kunnioitettavan kauan. Ymmärrän kyllä tämän. Ennen tehtiin hyvää musaa, esim. innostuin vanhasta kristillisen rokin pioneerista Resurrection Bandista, joka on perustettu 1978 ja teki hyvää rokkia. Samoin vanhoilla bändeillä on hyvin keikkakokemusta takana ja se näkyy esiintymisessä.  Mutta tällä kertaa haluan antaa kunnian uudemmille bändeillä, koska musiikki on elävää ja uudet bändit tulevat määrittelemään sen mihin suuntaan se tulee jatkossa menemään. Rajasin uudet bändit siten, etttä ne on pitänyt perustaa 2000 tai sen jälkeen. Koska blogini nimi on Levyhamsterin levyjä niin toinen rajoite on, että yhtyeen levyjä täytyy löytyä hyllystäni.

Mahtavat Rob Rock (2000) ja Neal Morse (2003) karsiutuvat tällä kertaa pois koska kumpikin ovat ennen 2000-luvulla julkaistuja soololevyjään tehneet pitkän uran. Muutoin Neal Morse olisi paikalla yksi. Hänellä on taito tehdä aivan mahtavaa progea, mutta hänestä lisää sitten joskus myöhemmin.

Melkein vitosessa: Deep Insight (2001), HB (2002), Kaemo (2005) ja Mehida (2007)

5. Demon Hunter (2000)
12 vuoden aikana Seattlealäinen metalcore yhtye on ehtinyt julkaisemaan jo kuusi albumia. Demon Hunter (2002), Summer Of Darkness (2004), The Triptych (2005), Storm The Gates Of Hell (2007), The World Is A Thorn (2010) ja True Defiance (2012). Yhtyeen tyyli on siis jenkeissä suosittu metalcore. Karkeasti ottaen säkeistöt huudetaan ja kertsit sitten ovat melodisia puhtaineen lauluineen. Ei sinällään mitään erityisen omalaatuista mutta kun yhtye tekee sen vaan niin hyvin. Levyt ovat myös ulkoisesti hienon näköisiä kun joka levyssä komeilee ammuttu demonin pää eri teemoilla. 30.4.2012 Vappugospelissa todistin, että erittäin vahvasti nämä livenäkin esiintyvät.


4. Sotahuuto (2003)
Myöskin metalcorea mutta tällä kertaa suomeksi ja pärjää hyvin jenkkibändien rinnalla. Erittäin vahvaa musiikkia sekä soiton osalta että sanomaltaan.  Julkaissut kolme levyä Sotahuuto (2005), Ihmisen jälki (2007) ja Vastarintaan (2009). Meno on käynyt uudemmilla levillä vaan entistä rankemmaksi. Livenä olen todistanut useammankin kerran ja toimii todella hyvin, bonusta hienoista sota-teemaisista lavasteista.

3. Theocracy (2002)
Luonnehdittu Yhdysvaltain Eurooppalaisimmaksi yhtyeeksi. Yhtyeen tyylinä on progressiivinen power metal. Yhtyeen laulajalla Matt Smithillä on aivan loistava ääni. Julkaissut kolme levyä Theocracy (2003), Mirror Of Souls (2008) ja As The World Bleeds (2011). Theocracy levy minulta ei löydy. Mirror Of Souls on suosikkini ja se on yksi parhaista omistamistani power metal levyistä. Aivan mahtavaa musiikkia. Livänä pääsin todistamaan 30.4.2012 Vappugospelissa ja hyvin toimi.

2. Callisto (2000)
Calliston tyylisuunnaksi sanotaan post-metal. Kaikki kolme levyä True Nature Unfolds (2004), Noir (2006) ja Providence (2009) ovat omanlaisiansa. Ensimmäinen on raskas murinalauluinen levy. Toinen on melkeen instrumentaalinen mutta myöskin raskas levy. Kolmannella on taas laulua enemmän mutta tällä kertaa puhtaasti. Yhdistävänä tekijänä on tunnelmallisuus. Kannattaa kuunnella niin ymmärrätte mitä tarkoitan. Livenä olen muutaman kerran todistanut ja mahtavaa oli.

1. As I Lay Dying (2000)
Metalcore on 2000-luvun tyyliä. Yhdysvaltalainen As I Lay Dying edustaa myös sitä. Mutta on Demon Hunteriin ja Sotahuutoon verrattuna hieman erilaista, paitsi ilmeisesti niiden ensimmäisten levyjen, joita en omista, suhteen. Mutta yhtye pääsee tällä ensimmäiselle sijalla ihan vaan kahden uusimman levyn ansiosta. Ne ovat nimittäin aivan mahtavia. Loistavat kitarariffit yhdistettynä huutoon ja sitten kertosäkeissä on hieman melodisempaa meininkiä puhtaasti laulettuna. Homma vaan toimii aivan loistavasti. Yhtye on julkaissut viisi albumia Beneath The Enchasing Of Ashes (2001), Frail Words Collapse (2003), Shadows Are Security (2005), An Ocean Between Us (2007) ja The Powerless Rise (2010).

Ei kommentteja: