NARNIA

1996 perustetun kristillisen yhtyeen perustan muodostaa taitava kitaristi Carl Johan Grimmark sekä monessa yhtyeessä vaikuttanut laulaja Christian Liljegren (mm. DivineFire, Golden Resurrection. Musiikkityylinä on neo-klassinen/power metalli. Useamman kerran olen yhtyeen nähnyt livenä, 2000 luvun alkupuolella se oli ahkera suomen kävijä.

Awakening (1997)

Narnian esikoislevy. Tässä vaiheessa yhtyeessä vaikuttivat vain Grimmark, joka soittaa kaikki instrumentit sekä Liljegren laulussa. Mielestäni levy kärsii jonkun verran huonoista soundeista eikä biisimateriaalikaan ole aivan parasta. Narnia on osannut tehdä hyviä nopeita kappaleita mutta silti monella levyllä on liikaa sellaisia tylsiä keskitempoisia kappaleita. Niin myös tälläkin. Christian Liljegrenillä on perushyvä lauluääni ei mikään erityinen mutta ei myöskään häiritsevä. Return of Aslan on isntrumentaali ja monien Narnia instrumentaalien nimet tulevat bändille nimen antaneesta kirjasarjasta.Tämä on sellainen kuuntele ja unohda levy.


Biisi nosto: Tältä levyltä ei oikein nouse kunnolla mikään kappale esiin, mutta nostetaan nyt levyn kakkosraita No More Shadows From the Past. Kappale alkaa kasarihenkisillä koskettimilla ja muodustuu sitten perus powermetal kappaleeksi.

"He Died For Me On The Cross
Took My Sins And Threw Them Away
he Lit The Fire In My Soul
At Last I've Reached My Goal"

Long Live The King (1998)

Seuraavana vuonna 1998 ilmestyneellä levyllä on jo mukana oikea bändi. Mukaan ovat tulleet Jakob Persson basso, Andreas Johansson rummut sekä Martin Claesson koskettimet. Tämä on itselleni yhtyeen legendaarisin levy. Levyllä ovat paremmat soundit kuin edellisellä ja kappaleet ovat mieleenpainuvampia, mielikuvituksellisempia ja huomattavasti parempia. Keskitempoisemmatkin kappaleet ovat nyt mielenkiintoisia ja varsinkin kerrot ovat upeita. Koskettimet soivat hieman enemmän ja oikeat rummut ovat paremmat kuuloiset kuin konerummut. Itseäni mielyttävät varsinkin pienet hienotu jutu jota levyihin on laitettu, esim. kosketinkuvio, akustisen kitaran soiton pätkä, hieno soolo, hieno laulumelodia yms. Kertosäkeet ovat mieleenpainuvia. Levyn päättävä Star Over Bethelem on oikeastaan ainoa josta en ihmeemmin välitä. Narnian sanoitukset ovat suoran kristillisiä, itse tykkään niistä. Tämä on Narnian yksi parhaista levyistä.

Biisi nosto: Intron jälkeen tulevat Living Water on Narnian para biisi. Kappale alkaa nopeatempoisella kitara ja kosketin introlla ja koko kappaleen keston ajan tempo pysyy nopeana. Wau, mikä kerto tässä on. Ja mahtavat kitara ja kosketinsoolot keskellä biisiä.

" Living Water From The Father
Fills My Body, Now I'm Moving On
Living Water From The Father
Fills My Body, Now I'm Moving On"


Desert Land (2000)

Levy alkaa vahvasti loistokappaleilla Inner Sanctum ja Witch and the Lion ja odotuksetn levyn suhteen on kova. Mutta sen jälkeen meno laskee kuin lehmän häntä. Siihen hyvät hetket melkein jäävätkin. Narnia on parhaimmillaan nopeisssa kappaleissa ja keskitempoisissa se on huonoimillaan. Alun jälkeen tulee yhteensä neljä tylsää kappaletta, kaksi turhan pitkää instrumentaalia ja yksi hyvä kappale Walking the Wire. Eli kokonaisuudessaan kolme kappaletta yhdeksästä on hyviä. Ei häävinen saavutus.

Biisi nosto: Inner Sanctum. Tämä levyn aloittava menopala on yksi Narnian parhaista kappaleista. Kappaleessa on kivoja kitarakuvioita ja lalulumelodioita

"I'm not a hero
Just a simple man
I am stumbling and falling"

The Great Fall (2003)

Tälle levylle miehistössä on tapahtunut hieman muutosta bassoon tullut kaveri nimeltä Andreas Olsson, jolla on melkoinen letti. Levy on Narnian ainoa konseptialbumi. Albumin teema on maailmanloppu. Soundissa ja musiikkityylissä on tapahtunut hieman muutosta. Tämä kuulostaa hieman modernimmalta mitä edelliset levy. Christianin laulu kuulostaa myös paremmalta. Vähän niikuin uudempi Stratovarius tai Impellitteri. Muutos on kuitenkin ollut hyväksi bändille, nyt lähes kaikki biisit ovat hyviä. Jotenkin itselle nuo kolme ekaa ovat olleet Narnian klassiset levyt ja tämä on jäänyt niiden varjoon. Mutta nyt kun näitä on kuunellut paremmin niin ei tämä Long Live the Kingiä voita mutta pesee menne tullen nuo pari muuta "klassista" levyä.

Biisi nosto: The Great Fall of Man. Tämä on Narnian pisin biisi, kesto on rapiat 14 minuuttia. Kappale kertoo siitä miten ihmiskunta on epäonnistunut ja loppu on lähellä, tosin hieman runollisemmin. Ihan kelvolliset sanoitukset. Pitkä kappale kun on niin tässä on hieman proge-elementtejä. Kappale alkaa rauhallisesti ja nousee loppua kohti ja kohokohta on keskivälissä biisiä ja sitten meno taas hieman rauhohtuu. Kivan progemainen sävellys. Laulussa vierailee Eric Clayton Saviour Machinestä, joka sopii teemaan kuin nakutettu, Saviour Machine kun on tullut tunnetuksi maailmanlopun kappaleista.

"Distant light beyond our vision, yet so beautiful
Inminent night, darker than the depths that evil revealed
Gently picking up the pieces of this shattered dream
I place the broken puzzle into blood stained hands
From the safety in the distance... I watch the great fall of man"

Enter the Gate (2006)

Tällä levyllä Narnian soundi ja tyyli ovat vielä modernimpia kuin aiemmalla levyllä. Martin Claesson oli jäänyt tällä levyllä pois matkasta ja koskettimet on soittanut kitaristi Grimmark. Tämä levy on todella hyvä. Kappaleissa on taas niitä mukavia pikkujuttuja mitkä tekevät niistä mielenkiintoisia ja kerrot ovat kohdillaan. Ainoastaan pari hieman heikompaa biisiä on eksynyt mukaan. Tämä levy jäi Christianin viimeiseksi. Tiedä mikä oli syynä. Samaan aikaan hänen henkilökohtaisessa elämässä oli myrskyistä kun hän erosi vaimostaan. Take Me Home kertoo hieman siitä
"Love was meant to be forever
Tell me why it is so hard to love today
Love was meant to be the finest gift of all
What went wrong? Oh lord, I need to understand"

Biisi nosto: Into This Game. Taas kerran aloitusraitona on kovaakin kovempi kipale. Yllättäen tämä on menevää meininkiä. Kosketinkuviot tuovat tähänkin kappaleeseen paljon lisää, aivan mahtavan kuuloista.

"Into this game
Running through fire and water
In christ I am strong
My vision is clear
You are the reason I live
I'm into this game for your name"

Course of a Generation (2009)

Tämä levy esittelee uuden laulajan Urugualais taustaisen German Pascalin. Laulu ääni rosoisempi mitä Christianilla. Hyvin hän hoitaa tonttinsa. Itse asiassa tähän modernimpaan power metalli tyyliin sopii jopa paremminkin. Taaskin tyyli on modernisointunut, ehkä tämä on nyt sitä paljon puhuttua Radio Rock -tyyliä. Kappalevalikoima on hyvä, yhtään biisiä ei voi sanoa huonoksi. Vaikka tämä levy on kova niin Narnia lopetti tämän jälkeen. Mielellään tätä kokoonpanoa olisi kuunnellut enemmänkin.

Biisi nosto: When the Stars Are Falling. Tämä kappale on rokkaava. Kerto on todella hieno. German esittelee hyvin laulutaitoaan tästä välillä mennään vähän rauhallisemmin välillä annetaan palaa kunnolla.
"Turning the page
to another day, another day of grace
Father, forgive me for the things that I've done
Walk right beside me, I know that You will"

Narnia (2016) 

Eivät he kuitenkaan jaksaneet olla pois vaan palasivat Christianin kanssa takaisin. Koskettimiin oli tullut heppu nimeltä Martin Härenstam. Musiikilliseti ollaan Course of a Generation tunnelmissa. Vaikka German on hyvä laulaja niin onhan Christian kuitenkin tämän bändin se laulaja. Kappaleet ovat pääsääntöiseti hyviä paitsi Thank You, joka on tylsä. Välillä paluulevyt ovat mitä ovat mutta tämä on levy josta ei kuule ollenkaan, että taukoa olisi ollutkaan. Toivottavasti tulevaisuudessa saadaan vielä kuulla lisää, oli tämä niin hyvä. Voisivat matkustaa tuosta lahden yli tännekin esiintymään.

Biisi nosto: Reaching for the Top. Tämä on hyvä paluu kappale. Musiikillisesti mennään eikä meinata ja kappaleessa on hieno soolo. Sanoitukset kertovat bändin paluusta:

" Here we are, we’re on the road again
We travel far, to see your smiling faces
We bring the music, we’ll bring the fire
Standing on the solid rock"