maanantai 9. maaliskuuta 2020

NEAL MORSE (BAND) 1999-

Neal Morse on vuonna 1960 syntynyt amerikkalainen multi-instrumentalisti ja laulun tekijä. Nealin varsinainen ura alkoi vuonna 1992 progeyhtiö Spock's Beardista ja jatkui siinä vuoteen 2002 asti. Muita Nealin yhtyeitä ovat proge all-star yhtye Transatlantic ja popimpi Flying Colors. Neal on tullut tunnetuksi progelevyistään ja mutta hänen soolotuotantonsa on varsin monipuolinen. Neal Morse on itselleni yksi tärkeimmistä muusikoista. Pari kertaa olen nähnyt hänet livenä Keuruulla sekä Tukholmassa.

Proge levyt

Testimony (2003)

Olen jakanut tämän artikkelin niin, että ensin kerron Nealin progelevyistä ja sitten muusta tuotannosta. Neal itse soittaa kitaraa ja koskettimia sekä laulaa ja tällä levyllä hän on soittanut myös bassotkin. Tällä ja muilla progelevyillä rummut on hoitanut entinen Dream Theaterin rumpali Mike Portnoy. Vierailijoita tällä levyllä on vaikka kuinka kun mukana on viulua, selloa, torvia yms. Varsinkin nuo torvisektiot kuulostavat todella hyviltä. Vaikka musiikkityylinä on proge niin kappalerakenteet ja melodiat ovat helppoa kuunneltavaa, mikä on hyvä asia. Myöskin tämä kuulostaa oikeasti nykyaikaiselta progelta eikä kopiolta 70-luvun progesta. Vaikutteita sieltä on tietenkin hieman ja samoin kuin The Beatlesiltä, jonka suuri faneja Neal ja Mike ovat. Tämä ensimmäinen levy on todella vahva tekstien puolesta se kertoo Nealin tarinan siitä miten hän löysi Jumalan ja kääntyi kristityksi, vahva todistus siis. Musiikillisesti tämä on hyvä mutta ei ihan pärjää myöhemmille levytyksille. Tällä levyllä kuuluu jo se mikä sai itseni hurahtamaan Nealin musiikkiin eli todella taitava soitanto, mahtavat melodiat, vaihtelevat ja tarttuvat kappaleet sekä se, että tämä on itselleni musiikkia joka tuntuu sielussa asti. Tällä levyllä itselleni iskee todella kovasti herkkä Somber Days sekä kantrivaikutteinen Sing It High.

Somber Days:
"If you're feeling down today
If you're dreading your next breath
You hurt down to the bone
There is someone here with us
God is close as your next breath
He won't leave you alone"

One (2004)

Onella mukaan tuli bassoon Randy George. One on musiikillisesti suunta eteenpäin, jazzahtava vaikutteet kuuluvat hyvin tällä levyllä. Levyn aloittaa massiivinen proge-eepos The Creation, jolla on kestoa reilu 18 minuuttia. Seuraava The Man's Gone on rauhallinen kappale. Author of Confusion on sitten rankempi kappale, melkein jo heviä, siinä on mukana jo Nealin tavaramerkiksi tullutta laulua, jossa yksi aloittaa laulun ja sitten hieman myöhemmin useampi laulaja tulee laulamaan sitä samaa kohtaa, se kuulostaa todella upealta. The Separated Man on taas eepos, pituutta melkein 18 minuuttia. Käytännössähän nämä todella pitkät eepokset ovat useamman kappaleen yhdistelmiä, joissa voi myös olla pitkiä instrumentaali osuuksia. Craddle to the Grave on sitten rauhallisempaa osastoa ja yksi Nealin parhaista kappaleista. Help Me/The Spirit and the Flesh on taas eepos osastoa, pituutta reilu 11 minuuttia. Father Of Forgivinessa on rauhallisempi kappale . Levyn päättää 9 minuuttinen Reunion, joka on torviosuuksineen on todella reipasta kuunneltavaa, hieno finaali hienolle levylle.

"Son you must understand

Why I would let you fall
It isn't because I don't love you
It's not that I want you to crawl
But the silence between us has grown
And your towers have grown so tall
"I let you choose; you have chosen"
You don't seem to want me at all"




? (2005)

Tämä on ensimmäinen Nealin levy johon tututustuin. Ei sillain huono levy aloittaa kun tämä on yksi Nealin parhaista levyistä. Levy kertoo ilmestysmajan salaisuudesta. Levyn kaksitoista kappaletta muodostavat ehjän kokonaisuuden, joka voidaan ajatella yhdeksi kappaleeksi. In the Firen ja Solid as the Sunin torviosuudet ovat aivan mahtavat samoin kuin kumpikin kappale. Nealin tapa kirjoittaa monipuolista ja tarttuvaa musiikkia on ihailtava.

"It's a sacrificial sojourn (Psa 50: 5)

It's the bomb, it's all the rage
As the cloud fills the temple (1 Kings 8: 10)
The wonder of the age"


Sola Scriptura (2007)

Tällä Martti Lutherista kertovalla levyllä ei ole kuin neljä kappaletta, joiden kestot ovat 29, 25, 5 ja 16 minuuttia. Tämä on myös yksi Nealin parhaista levytyksistä, niin sielussa tuntutuvia sävellyksiä täynnä koko levy. Monipuolisuudessaan nostan esiin The Conflict kappaleen puolessa välissä olevan meksikolais henkisen kitaroinnin ja siitä jatkuvan sambamaisen kohdan. Aivan mahtavaa kun kappaleen tyyli voi vaihtua lennosta. Yleensä en pidä juurikaan rauhallisemmista kappaleista mutta Nealin tekemät kappaleet osuvat jotenkin kohdalleni kuten tämän levyn lyhyin kappale Heaven in My Heart.

"My God, He has a plan
And I can do no other
God help me, here I stand
This is the only way"

Lifeline (2008)

Tämä poikkeaa edellisisitä sen verran ettei ole teemalevy. 13 minuuttinen Lifeline kappale on yksi suosikkikappaleitana Nealin tuotannosta. Tämän lisäksi levyllä on viisi lyhyempää kappaletta sekä 28 minuuttinen eepos So Many Roads. Kokonaisuutena tämä ei ole Nealin parhaita levytyksiä mutta kaikissa biiseissä on jotain hyvää ja tuon mainitun Lifelinen lisäksi Chidren of the Chosen on todella hyvä kappale.

"Like something deep inside my soul

Was sinking fast; I was the hole
When I was almost out of time
He gave me a lifeline right down to my soul
He gave me a lifeline that I might grab a hold"


Testimony 2 (2011)

Tämän tuplalevyn ensimmäinen puoli jatkaa Testimony levyn tarinaa ja tässä selviää myös kaunis tarina siitä miten Nealin tyttären sydämessä ollut reikä korjautui ihmeellisesti. Tätä tehdessä Neal on ollut liekeissä, sen verran kovia kappaleita tälle levyllä on siunaantunut. Levyn toinen puolisko taas sisältää pari rokki kappaletta ja 26 minuuttisen eepoksen Seeds of Goldin. Ensimmäinen puolisko kuitenkin on parempi. It's For You on yksi Nealin parhaista kappaleista j itse levy on Nealin parhaimmistoa.


Momentum (2012)

Tämä ei ole myöskään teemalevy. Levyllä on viisi normaali mittaista kappaletta joista varsinkin Momentum on hyvä ja Thoughts jatkaa Spock's Beardin Toughs kappaleiden tarinaa. Levyn päättävä World Without End on taas eepos, pituutta 33,5 minuuttia. Tämä on ihan kelpo levy mutta Nealin levyjen joukossa siellä heikommassa päässä.

"You've got some new momentum

You better keep on going
Tomorrow soon will be your yesterday
You've got some new momentum
You better keep on going
You've got to move to make it all the way"



The Neal Morse Band

Tässä vaiheesa Nealin, Miken, Randyn lisäksi mukaan tulivat aivan mahtava Eric Gillette, kitara ja laulu, sekä Bill Hubauer koskettimet. Myöskin kaikki osallistuivat sävyllystyöhön. Näistä seikoista johtuen tuo Band -sana tuli mukaan.

The Grand Expriment (2015)

Tämä jatkaa tuttua linjaa yksi pidempi (The Call 10 minuuttia), kolme normaali mittaista ja yksi eeppinen kappale (Alive Again 27 minuuttia). The Grand Experiment on aivan mahtava kappale, Waterfall on taas lähes akustinen rauhallinen kappale. Alive Again on varsin hyvä kappale.

"It's a grand experiment

Using every element
It's a grand experimental life
It's a grand experiment
There it comes now there it went
It's a grand experimental life"


The Similitude of Dream (2016)

Tällä kristityn vaellus -kirjasta vaikutteensa ottaneella tuplalevyllä yhtye on hioutunut yhteen ja tuloksena on Nealin parhaimpia levyjä. Levyllä on monenlaisia kappaleita, Draw the Line rankemmasta rokista, The Ways Of Foolin beatles-henkisyyteen ja Freedom Songin kantrimaisuuteen. Pääasiallisesti ollaan kuitenkin rokin parissa. Eric on tuonut mukaan vahvemmat kitaroinnit sekä hänellä on paljon omia soololaulu osuuksi, joita saakin olla niin hyvä hänellä on. Myös muut bändin jäsenet laulavat siellä täällä pätkiä mikä tuo mukavaa vaihtelua lauluosuuksiin. So Far Gone on yksi parhaista Nealin kappaleista.

"How did I get so far gone to who I am today?

Now my life seems painted on and I'm so far gone,
Maybe too far gone to ever find a way.
Hey... yeah... whoo"


The Great Adventure (2019)

Tämä levy jatkaa musiikillisesti ja sanoituksellisesti edellisen levyn tarinaa. Laatu on pysynyt samalla todella korkealla tasolla. Tälläkin levyllä on 22 kappaletta ja kaikki ovat omalla tavallaan hyviä kappaleita ja osa on Nealin tuotannon parhaimmisto kuten Queen henkinen Welcome To The World, rokkaava The Great Adventure sekä uljas Great Despair. Neal on edelleenkin todella hyvä musiikin tekijä, tämä ja edellinen levy ovat hänen tuotannossaan korkealla sijalla.



"Welcome to the world where the struggle is real
And you know how it feels to beg, plead or borrow
Welcome to the world where dreams come to die
And the innocent cry
'Cause there ain't no tomorrow
Welcome to, welcome to, welcome to the world"


Muut

Näiden eeppisten ja kolossaalisten levyjen lisäksi Neal on tehnyt yhtä sun toista muutakin, joista seuraavaksi.

Neal Morse (1999)

Tämän ensimmäisen soololevynsä Neal teki vielä kun oli Spock's Beardissa eli neljä vuotta ennen ensimmäistä proge soololevyään. Spock's Beardin rumpali Nick D'Virgillio soitti tällä levyllä rummut. Sanoituksellellisesti tämä on maallista musiikkia. Musiikillisesti ollaan aikuisrokin parissa tosin viimein biisi on yli 20 minuuttinen proge-eepos. Ihan kelpo levy mutta kuitenkin vain Nealin faneille.

"But it's your life you're living

Don't let 'em put you down
It's alright to be living out loud"



It's Not Too Late (2002)

Tämä minulta puuttuu.


Lead Me Lord (Worship Sessions Volume 1) (2005)

Tämä minulta puuttuu.


God Don't Give Up (2005)

Nyt ollaan Nealin kristillisen rokin levyjen parissa. Näitäkin hän on tehnyt useampia. Musiikki tyyli on suoraviivaisempaa rokkia mitä hänen progelevyillään ja ylistysvaikutteet näkyvät todella vahvasti. Tällä levyllä on todella hienoja melodioita sekä taustakuoroja, meno on myös mukavan menevää. Siltikin tämä on levy vain Nealin faneille.

"But God wont give up. Even when you do
No matter what. You may have done. He still love's You.
Just take one step (you don't have to do it all at once)
And God will take two He won't give up
He wont give up on you."


Send the Fire (Worship Sessions Volume 2) (2006)

Tämä on taas puhdas ylistyslevy. Ihan kelvollinen mutta ei todellakaan Nealin parhaimmistoa. Musiikkia jota voisi kuulla kirkossa.

"


Cover to Cover (2006) 

Tämä coveri levy puuttuu minulta.

Songs from the Highway (2007)

Tämä on mies ja kitara levy. Vahvat Bob Dylan vaikutteet kuuluvat. Levyllä ei tosiaan ole soittimena kuin akustinen kitara, osa kappaleista on rauhallisempia ja osa menevämpiä. Tämäkin on levy faneille.

"Cause there is nothing
There is nothing
There is nothing
That god can't change"


Secret Place (Worship Sessions Volume 3) (2008)

The River (Worship Sessions Volume 4) (2009)

Mighty to Save (Worship Sessions Volume 5) (2010)

Nämä kaikki ylistyslevyt puuttuvat.

Cover 2 Cover (2012)

Nämä coverit ovat jäännöksiä aikaisempien levyjen levytyksistä. Ihan kelpo tavaraa ovat vaikkakin itselleni tuntemattomia ovat artistit joita coveroidaan. Miken laulama Crazy Horses on levyn hienoimpia vetoja. Tätä levyä on tullu kuunneltua turhan vähän.

Get in the Boat (2013)

Tämä puuttuu.

Songs from November (2014)

Tällä levyllä on popahtavia ja rokahtavia kappaleita jokapäiväisestä elämästä. Ovat ihan kelpo kappaleita tyylissään ja puhallinsoittimet ja jouset tuovat muutamana kappaleeseen mukavaa maustetta. Neal on todella ahkera säveltämään ja tällaisia peruskappaleita hänellä on paljonkin varastossa. Whatever Days on tämän levyn todellinen helmi. Aivan mahtava funkahtava kappale.

To God Be the Glory (2016)

Tämäkin on vahvasti ylistyshenkinen rokkilevy. Näitä kappaleita voisi hyvinkin kuulla kirkossa. Pidän tästä levystä todella paljon, jälleen kerran melodiat ja kertosäkeet ovat todella hyviä. Muutama kappale on myös todella koskettava. Kuorojakin on jonkun verran käytetty. Parissa kappaleessa on myös naislaulaja vierailemassa. Tällä levyllä on mukavan vaihtelevia kappaleita. Tämä on muillekin kuin vain faneille.


Life & Times (2018)

Tämä on taas lauluja arkielämästä. Tämä on melko kepeä ja popahtava levy. Mukavan erilaisia kappaleita on tällekin levylle eksynyt kuten herkkä mies ja kitara kappale He Died At Home, funkahtava Wave on the Ocean ja todella popahtava Manchester.


Jesus Christ: The Exorcist (2019)

Tämä on todella mielenkiintoinen tupla-levy. Levyn tausta on Nealin tekemässä musikaalissa Jeesuksen elämästä. Nämä ovat sen musikaalin kappaleet. Taustabändinä on Nealin bändi ilman Mikeä täydennettynä muutamalla soittajalla sekä kuorolla ja Eric soittaa rummut (on hänkin monitoimimies). Jeesuksen roolissa on Spock's Beardin Ted Leonard, Maria Madgaleenana on Talon David, Juudaksena entinen Spock's Beardin rumpali ja laulaja Nick D'Virgilio, nämä ovat tärkeimmät laulujat mukana on näiden lisäksi melkoinen määrä laulajia. Kappaleet ovat lähellä Nealin progetuotantoa. Mukana on todella rokkaavia (There's Highway, Get Behind Me Satan), progahtavia hienoine monitasoisineen lauluineen (The Madman of the Gadarenes), ylistyshenkisiä lauluja (Love Has Called My Name), herkkiä balladeja (Hears Full of Holes) myös musikaali tyyppisiä kappaleita on mukana. Tämä on todella laadukas levy. Levyllä on monia aivan mahtavia kohtia, kuten hienosti soivat kuorot. Tämä menisi hyvin Nealin progelevynäkin. Tämän musikaalin haluaisin todellakin nähdä. Hieno vuosi oli Nealille 2019, tuli mahtava Great Adventure, tuli tämä ja vielä näiden lisäksi hieno levy Flying Colorsilta.


Live

Nealilta on tullut myös läjä live tallenteita. Nämä live tallenteet ovat mahtavia kun niissä näkee miten yhtyeeltä sujuu yhteissoitto.


Testimony Live (2004)

Tälllä Hollannissa kuvatulla levyllä soitetaan yllättäen koko Testimony levy ja hänen bändinään on Miken ja Randyn lisäksi hollantilaisia kavereita. Heidän yhteissoittoaan on aivan mahtava katsella. Testimonyn lisäksi kuullaan Transatlanticin We All Need Some Light ja Stranger In Your Soul sekä Spock's Speardin The Light.

? Live (2007)

Sola Scriptura and Beyond (2008)

So Many Roads: Live in Europe (2009)

Testimony 2: Live in Los Angeles (2011)

Nämä puuttuvat.

Live Momentum (2013)

Tällä levyllä on melko riisuttu keikka New Yorkilaiselta klubilta. Keikalla esitettiin Momentumin kappaleita sekä parhaita paloja muilta levyiltä. Miken esittämä Grazy Horses on tämän keikan harvinaisuuksia. Myös Neal Morse Bandiin hetkellisesti liittynyt kitaristi Adson Sodre esiintyi tällä keikalla, maahanmuutto-ongelmien takia hän jäi pois yhtyeestä.


Morsefest 2014

Nealin kotikaupungissa Cross Plainsissa Nashvillen lähellä järjestety Morsefestit ovat tapahtumia joissa olisin halunnut olla mukana. Tällä tallenteella on ensimmäisenä iltana esitetty Testimony sekä muutamia kappaleita Testiomony kakkoselta ja toisena iltana esitetty One -levy kokonaisuutena ja encorena It's For You, Spock's Beardin Wind At My Back ja Light yhdessä Alan Morsen kanssa sekä Transatlanticin Stranger In Your Soul. Keikoilla on myös mukana torvet, jouset ja kuorot. Aivan mahtavaaa.

Morsefest 2015

Seuraavan vuonna oli vuorossa todellisia harvinaisuuksia kuten Donna Summerin tunnetuksi tekemä Jimmy Webbin MacArthur Park sekä Nealin soololta A Whole Northern Trip sen lisäksi ?-levy kokonaisuuten. Toisena iltana Sola Scriptura kokonaisuutena ja Spock's Beardin At the End of the Day sekä Wind At My Back sekä Transatlanticin Whirlwind Medley. Taas musiikkia koko rahan edestä.


Alive Again (2016)

Tämä on Grand Experiment kiertueelta nauhoitettu keikka Hollanista ja sisältää kappaleita kyseiseltä levyltä sekä muutamia nostoja aiemmilta levyiltä.


The Similtude of the Dream: Live in Tilburg 2017

Tämä puuttuu

Morsefest 2017: Testimony of a Dream

Tämä on taas massiivinen tapaus. Eka iltana harvinaisempia hieman pidempiä kappaleita (Lifeline, So Many Roads, Supernatural sekä Seeds of Gold) ja Testimony II kokonaisuutena. Toisena iltana sitten The Similtude of a Dream tuplalevy kokonaisuutena muutamalla boonus kappaleella.

Life and Times Live (2018)

Tämä puuttuu

Live at the Downey Theater, Sept 6 2008 (2019)

Tämä puuttuu



Ei kommentteja: