sunnuntai 29. marraskuuta 2020

SAVIOUR MACHINE 1989-

Saviour Machine on Los Angelesissa kotoisin oleva kristillinen gootti metalli yhtye. Yhtye on saanut nimensä David Bowien kappaleesta. Valitettavasti en ole heitä nähnyt ikinä livenä.

Saviour Machine I (1993)

Saviour Machinen muodostaa Eric Clayton laulu, hänen veljensä Jeff Clayton kitara, Dean Forsyth basso sekä Samuel West rummut. Musiikkityylinä tällä levyllä on gootti rock/metalli. Ericin laulu ei ole aivan tavanomainen gootti laulu ääni vaan se on lähempänä perinteistä rokki laulu. Muutoin musiikista erottuu Jeffin kitarat ja niiden omanlaisensa kauku efekti. Tämä heidän esikoislevynsä on todella vahva. Yhtään huonoa kappaletta ei ole levyllä ilmestynyt. Carnival of Souls on yksi Saviour Machinen parhtaita kappaleita. Killer 10 minuutin kestollaan on jo melko progemainen, kappale sisältää hienosti pätkän Terminatorin tunnaria. Levyn sanoitukset ovat syvällisiä ja taiteellisia.

Saviour Machine II (1994)

Näiden levyjen välillä yhtyeen kokoonpano muuttui hieman. Rumpuihin tuli Jayson Heart ja koskettimiin Nathan Van Hala. Varsinkin Van Halan mukaan tulo kuuluu levyllä. Levy on rauhallisempi ja tunnelmallisempi kuin aikaisempi ja koskettimet ovat todella vahvassa osassa. The Stand on Saviour Machinen pisimpiä kappaleita 16 minuutin kestollaan. Tämäki on aivan mahtava ja tunteita herättävä levy.

Legend I (1997)



Tässä vaiheessa bassoon vaihtui Charles Cooper. Legend trilogia on Saviour Machinen magnus opus. Sitä on sanottu maailmanlopun epäviralliseksi soundtrakiksi. Levyn sanoitukset kertovat lopun ajoista Raamatun pohjalta. Musiikilliseti tämä levy yhdistää gootti musiikkia klassisen musiikin teemoihin. Mukana on esim. paljon koskettimia, viulua, selloa, kuoroja ja puhuttuja osuuksia. Keitos on todella omalaatuinen, itse en ole vastaavaan törmännyt. Tämä ensimmäisen osa esittelee maailmanlopun osapuolet kuten Gogin, lampaan, pedon, naisen, etelän valtakunnan yms. Gog: Kings of the North sisältää mahtavat marssirummut.

Legend II (1998)

Tämä jatkaa edellisen levyn teemaa ja tunnelmaa. Behold a Pale Horse on yksi Saviour Machinen parhaista kappaleista, se on suoraviivaisempi gootti rock kappale. Nämä Legend levyt ovat melko synkkiä ja hurjia, jos niin haluaa ajatella. Nytkin mukana on kappaleita kuolemasta, tuhosta, maailman sodista, antikristuksesta, sodasta taivaassa yms. Onneksi mukana on myös toivoa antavia kappaleita. The Whore of Babylonissa on mukavan itämaiset tunnelmat. Itselleni tämä on läheisin näistä Legend levyistä.

Legend III:I (2001)

Rumpuhin vaihtui tällä levyllä Victor Deaton. Carl Johan Grimmark (Narnia) soitti myös vieraana kitaroita tällä levyllä ja se kuuluukin tietyistä paikoissa. Levy-yhtiö halusi jakaa tämän viimeisen levyn puoliksi. Rauhallinen The Ancient Serpent on levyn hienoimpia kappaleita. 


Legend III:II (2011)

Tässä välissä Eric Claytonille tuli avioero ja masennusta ja hän erakoitui. Levy-yhtiö kyllästyi odottelemaan, että milloin levy tehdään loppuun ja lopulta julkaisi ilman bändin lupaa tämän levyn, joka on käytännössä demo. Hienoa sinällään, että Legend saatiin loppuun mutta on tämä silti ikävä päätös aivan mahtaville levytyksille. Demoksi tämä on ihan ok tasoa mutta ei tätä voi noihin muihin verrata laadultaan.

Nyttemmin Eric on saanut asiansa kuntoon ja yhtye on jälleen olemassa ja suunnittelee uutta levyä, joka ei enää olisi Legend teemaa. Ericillä on myös yhtye Eric and the Nine, jonka kappaleissa hän kertoo omasta elämästään.

Ei kommentteja: